Kalat

 

Kalat ovat riutta-akvaariossa vain pieni, mutta näkyvin osa eliöstöä.  Kalojen hankinnassa olisi otettava tarkkaan huomioon niiden soveltuminen kyseessä olevaan akvaarioon.  Tämä vaihe olisi mietittävä jo aivan merivesiakvaarion hankinnan alkuvaiheessa, koska altaan koko ja muut akvaarioon sijoitettavat eliöstöt riippuvat hyvin paljon sinne laitettavista kaloista.

Olisi siis pitäydyttävä alussa mietityissä kalalajeissa, mutta toki vaihtoja voidaan tehdä vastaavan­lai­sesta lajista toiseen, kunhan alun perin ajateltu tasapaino säilyy.

Erityisesti sellaiset harrastajat, jotka siirtyvät makeavesiakvaarioista merivesiakvaarioihin, haluaisivat ostaa (liian) suuren määrän kaloja.  Lisäksi he haluaisivat ostaa useita samaa lajia olevia yksilöitä, mutta on erittäin tärkeä tutkia mitkä kalat sopivat yhteen.  Usein samaan sukuun kuuluvat ja/tai samaa ravintoa hyväksikäyttävät kalat ovat hyvin reviiritietoisia ja siten hyvin aggressiivisia toisilleen. Joskus jopa siinä määrin, että taistelevat kunnes toinen kuolee.

Harmillisinta onkin usein, että ne kaikkein kauneimmat ja halutuimmat kalat ovat sellaisia, joita riutta-akvaarioon ei voi laittaa.  Monia “vaikeita” kaloja tosin voitaisiin sijoittaa akvaarioon, jossa on pelkäs­tään kaloja, mutta tällainen akvaario on useimmiten kuitenkin aika harvinainen.

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat soveltuvuuteen? 

  • Syökö kala akvaariossa olevia selkärangattomia tai muita kaloja?

  • Tuleeko kala toimeen muiden akvaariossa olevien kalojen kanssa?

  • Onko se aikuisena liian suuri akvaarioon?

  • Pystyykö kalalle järjestämään oikealaista ruokaa ja elinympäristön?

  • Onko kala sellainen, että se osaltaan hoitaa akvaarion “puhtautta”?

Jos akvaariossa on riittävästi elävää kiveä, voidaan sinne hankkia altaan koosta riippuen joitakin kaloja, jotka syövät selkärangattomia.  Tällaisia suosittuja kaloja ovat esimerkiksi mandariinikala (Synchiropus splendidus), huumekala (Synchiropus picturatus), komeettakala (Calloplesiops altivelis) ja tulihaukkakala (Neocirrhites armatus).  Kolme ensimmäistä ovat sellaisia, jotka eivät suostu syömään korvaavaa ruokaa.  Tulihaukkakala oppii kyllä ruokintaan.  Komeettakala saattaa myös popsia pienim­mät kalat poskeensa.

Hyvin yleinen eteen tuleva ongelma on kalojen yhteensopivuus.  Välskärit ovat tästä hyvä esimerkki.  Näitä on useita sukuja kuten Acanthurus sp., Ctenochaetus sp., Paracanthurus sp., Zebrasoma sp. ja Naso sp.  Periaatteessa kutakin sukua voi onnistua pitämään yhden kappaleen samassa isossa altaassa, mutta ei oikein kahta samaan lajiin kuuluvaa.  Esimerkiksi kahta keltavälskäriä (Zebrasoma flavescens) ei kannata laittaa pienempään kuin 800 litraiseen.  Sama pätee myös keltävälskäriin (Zebrasoma flavescens) ja keltapyrstövälskäriin (Zebrasoma xanthurum).  Jos ne halutaan laittaa samaan altaaseen, olisi parasta laittaa ne samaan aikaan.  Välskärit “näyttävät” tulevan hyvin toimeen ja näyttävät “kyyhöttävän” kylkikyljessä, mutta tosiasiassa ne ottavat tällöin mittaa toisistaan.  Niillä on luupiikki pyrstön juuressa ja pyrstöllään “läimivät” toisiaan.

On erittäin tärkeää selvittää minkä kokoiseksi kala kasvaa vanhetessaan.  Vaikka kaikki kalat eivät akvaarioissa kasva samankokoisiksi kuin luonnossa, niistä kuitenkin saattaa tulla yllättävänkin isoja.  Tarkastapa mittanauhalla paljonko esim. 35 cm on.   Esimerkiksi moni välskärikala kasvaa tuohon mittaan ja ehkä hiukan isommiksikin.

Jotkut kalat syövät sellaista ruokaa jonka “hankkiminen” saattaa olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.  Jotkut yksilöt saattavat syödä vain esimerkiksi sieniä tai korallien polyyppeja.  Tällaisia lajeja on aivan turha hankkia (eikä asiansa tunteva kauppias edes myy tällaisia kaloja), koska kuka haluaisi hienot ja kalliit korallit kalojen ruoaksi.  Toinen huomionarvoinen tekijä on elinympäristö.  Hiekkapohjaan kaivautuva kala ei menesty akvaariossa, jossa on vain muutaman sentin hiekkakerros.  Jotkut lajit tarvitsevat riittävät piilopaikat ja sellaiset tulisi rakentaa jo riutan rakentamisvaiheessa.

Yksi hoidon kannalta tärkeä asia on, että osa hankituista kaloista osaltaan hoitaa myös akvaarion puhtautta.  Olisi hyvä, että löytyisi riittävä määrä levänsyöjiä vastapainoksi niille, jotka syövät vain syötettävää ruokaa.

Yleisesti ottaen riutta-akvaarioon voi ottaa huomattavasti vähemmän kaloja kuin vastaavan kokoiseen makeavesiakvaarioon. Tämä johtuu siitä, että riutta-akvaariossa vedenvaihtojen määrä on paljon pie­nempi ja syntyvät jätteet poistetaan biologisella suodatuksella ja valkuaisainevaahdottimella, kun taas makean veden akvaarioista ne poistetaan mekaanisen suodatuksen ja suurten vedenvaihtojen avulla.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vuoden käytössä olleeseen riutta-akvaarioon voidaan sijoittaa 5-7 cm kokoinen kala kutakin 40 litraa kohden, joten 400 litraisessa akvaariossa voi olla maksimissaan 10 kpl 5-7 cm kokoisia kaloja.

Alla on lyhyesti esitelty erilaisia kaloja.  Esimerkit eivät ole suosituksia ja joidenkin kalojen saatavuuskin riippuu paljon akvaarioliikkeen hankintalähteistä ja ajankohdasta.  Välillä joku kala saattaa olla ”muodissa” ja sitä saa helposti, kun taas jonkin toisen kalan saaminen saattaa olla täysin mahdotonta kysynnän puutteen vuoksi.

Mureenat
lahko anguilliformes, ankeriaskalat
heimo Muraenidae

Yleensä mureenat kasvavat 60–100 cm pituisiksi.  Ne syövät etupäässä kaloja ja äyriäisiä, mutta silti moni laji sopeutuu hyvin elämään akvaariossa ja ne ovat hyvin kestäviä asukkeja.  Ne tarvitsevat riittävän suuren akvaarion ja hyvät luolat piilopaikoiksi elävän kiven seasta.  Lisäksi akvaariossa on oltava sisäänpäin käännetyt reunat tai katto, jotta ne eivät pääse livahtamaan ulos akvaariosta.

Mureenoita ei saisi syöttää päivittäin, koska niille saattaa muodostua rasvamaksa.  Oikea syöttöväli on noin joka 3. tai 4. päivä.

Gymnothorax miliaris
kultapyrstömureena

60 cm, Etelä-Amerikka.
Varauksella riuttaturvallinen.  Syö melkein kaiken, min­kä saa kiinni ja sopii alas sen suusta – kalat ja selkä­rangattomat. Piilottelee kunnes on tottunut akvaarioon ja sen jälkeen kurkkii ulos kolostaan ja saattaa tulla kokonaan näkyville. Ravintona käyttää elävää kalaa ja mustekalaa. 

Gymnothorax saxicola

60 cm, Karibia.
Varauksella riuttaturvallinen.  Syö melkein kaiken, min­kä saa kiinni ja sopii alas sen suusta – kalat ja selkä­rangattomat. Piilottelee kunnes on tottunut akvaarioon ja sen jälkeen kurkkii ulos kolostaan ja saattaa tulla ko­ko­naan näkyville. Ravintona käyttää elävää kalaa ja mustekalaa. 

Muraena lentiginosa
rengasmureena

60 cm, Keski-Amerikka, Itäinen Tyynimeri.
Hyvin varauksin riuttaturvallinen. Hyvin kestävä, mutta karkaa hyvin herkästi. Akvaariossa on oltava katto ja pienimmätkin reiän peitettävä. Hyvin aggressiivinen akvaariossa. Syö melkein kaiken, minkä saa kiinni ja mahtuu sen suusta – kalat, selkärangattomat ja toiset mureenat. Vain yksi mureena akvaariota kohden.. Liikkuu hämärässä, mutta oppii syömään valoisaan aikaan ja hyväksyy korvaavan lihapitoisen ruoan.

Uropterygius concolor

50 cm, Indopasifinen merialue, Välimeri ym.

Riuttaturvallinen. Väritykseltään ne ovat valkoisia ja vanhetessaan vaalean ruskeita. Päässä on mustia pilkkuja. On hyvin kestävä, mutta hyvin pakoherkkä. Akvaariossa on oltava katto ja pienimmätkin reiän peitettävä. Voidaan pitää yhdessä riittävän suurien kalojen ja selkärangattomien kanssa, mutta äyriäiset se syö. Alussa annettava elävää ruokaa, mutta aikaa myöten oppii syömään lihapitoista pakasteruokaa. Liikkuu hämärän aikaan.
 

 

Skorpionisimput
lahko Scorpaeniformes, simppukalat
heimo Scorpaenidae

Nämä ovat kestäviä kaloja akvaarioon.  Normaalisti ne syövät vain elävää ruokaa, mutta oppivat nuorena syömään myös korvaavaa ruokaa.  Nämä kalat tarvitsevat piilopaikkoja ja riittävän suuren akvaarion.  Eväpiikeissä on myrkkyrauhasia. Voi aiheuttaa ihmiselle tuskallisen pistoksen (ampiaisen pistoa hieman voimakkaampi), jolla saattaa olla vakavia sivuvaikutuksia. Pistokohta on laitettava heti mahdollisimman kuumaan veteen. Lisää tietoa simpuista:
 Skorpiosimput
Simpuista 1  
Simpuista 2  
Suku Rhinopias spp.

 

Dendrochirus biocellatus

rengassiipisimppu

12 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen, mutta syö pienet kalat ja katkaravut. Tar­vitsee paljon piilopaikkoja. Syö lihapitoista ruokaa, mut­ta on ehkä vaikein simppu syötettäväksi, koska saat­taa kieltäytyä syömästä muuta kuin elävää ruokaa. Suh­teellisen arka ja piilottelee suurimman ajan eri­tyi­ses­ti akvaarioon laiton jälkeen. Ei aloittelijoille. Lisätietoa rengassiipisimpusta.

Dendrochirus brachypterus

loistosiipisimppu

18 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen, mutta syö pienet kalat ja katkaravut. Tarvitsee paljon piilopaikkoja. Piilottelee erityisesti akvaarioon laiton jälkeisenä aikana. Huomaa ja oppii nopeasti tuntemaan hoitajansa.

Dendrochirus zebra

seeprasiipisimppu

 

25 cm, Indopasifinen merialue, Itä-Afrikasta Samoaan.

Riuttaturvallinen, mutta syö pienet kalat ja katkaravut. Tarvitsee paljon piilopaikkoja. Saattaa tarvita alussa elävää ruokaa, jotta alkaa syödä. On aggressiivinen toisia simppuja kohtaan. Erinomainen riutta-akvaariokala korallien kanssa, mutta ei sovi pienien kalojen seuraksi.

Pterois lunulata

kuusiipisimppu

30 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen, mutta syö pienet kalat ja katkaravut. Tarvitsee paljon piilopaikkoja. Saattaa tarvita alussa elävää ruokaa, jotta alkaa syödä. Yleensä rauhallinen, mutta on aggressiivinen toisia simppuja kohtaan. On hyvin kestävä kala.

Pterois volitans

siipisimppu

30 cm, Itäinen Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen, mutta syö kaikki suusta mahtuvat kalat ja katkaravut. Tarvitsee paljon piilopaikkoja. Saattaa tarvita alussa elävää ruokaa, jotta alkaa syödä. Erinomainen riutta-akvaariokala korallien kanssa ja vähemmän salamyhkäinen kuin muut simput, mutta ei sovi pienien kalojen seuraksi.

.

Pyöröpäät, keijukalat, keijuahvenet, pomat, pennat, meriahvenet ja saha-ahvenet
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Plesiopidae, pyöröpäät
heimo Grammatidae, keijukalat
heimo Pseudochromidae, keijuahvenet
alaheimo Liopropomatinae, pomat
heimo nemipteridae, pennat
alaheimo Serraninae, saha-ahvenet

Näistä kaloista osa on yleensä rauhallisia, mutta ne voivat tulla hyvin reviiritietoisiksi ja puolustaa aggressiivisesti omaa aluettaan. Jos akvaarioon laitetaan useampi kuin yksi yksilö samaa lajia, on ne lisättävä samanaikaisesti tai muuten syntyy kovia taisteluita. Kaloille on tarjottava riittävästi piilopaikkoja.
Seuraavista linkeistä löytyy lisätietoja:
Kultakoruahven (Serranocirrhitus latus)
Koruahvenet ( Anthiinae - suku)

Assessor macneilli
kobolttipyöröpää

7 cm, Korallimeri.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee piilopaikkoja. Valtaa itselleen reviirin ja siksi vain yksi uros akvaariota kohden.  Syö lihapitoista ruokaa. Näitä on syötettävä vähintään kahdesti päivässä. Lisää tietoa pyöröpäistä.

Calloplesiops altivelis
komeettakala

20 cm, Indopasifinen merialue

Riuttaturvallinen.  Tarvitsee luolia ja koloja, joihin pii­loutua.  Rauhallinen, mutta syö pieniä äyriäisiä ja myös hy­vin pieniä kaloja. Hämärän eläin, joka tulee esiin sinivalojen palaessa, mutta myös muulloin kunhan en­sin tottuu ympäristöönsä.  On erinomainen kala riutta-akvaarioon. Lisää tietoa komeettakalasta.

Gramma loreto
keijukala

7 cm, Karibia

Riuttaturvallinen. Tarvitsee piilopaikkoja. Syö suurta eläinplanktonia, mutta hyväksyy myös korvaavan ruoan. Voi olla aggressiivinen lajitovereita tai sama­nnäköisiä kaloja kohtaan erityisesti pienessä akvaariossa. Lisää tietoa keijukaloista.

Gramma melacara
surukeijukala

10 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee piilopaikkoja. Valtaa itselleen välittömästi reviirin akvaariosta, joten se ei sovi yhteen muiden keijukalojen ja -ahvenien kanssa. Syö lihapitoista ruokaa.  Lisää tietoa keijukaloista.

Cypho purpurascens
purppurakeijuahven

10 cm, Korallimeri.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon elävää kiveä piilopaikoiksi. Ui avoimessa tilassa, kun on tottunut ympäristöönsä. Vain yksi kala tai pariskunta/akvaario, paitsi jos akvaario on suuri ja ne laitetaan samaan aikaan. Ei koske selkärangattomiin, mutta voi syödä liialliset sukamatot.  Syö lihapitoista ruokaa. On hyvä kala riutta-akvaarioon.

Pseudochromis diadema
diadeemikeijuahven

8 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon piilopaikkoja. Sen kaveriksi sopii suhteellisen aggressiivisetkin ja sitä isommat kalat. Syö puhdistajakatkaravut yms. Lisää juttua Pseudochromis suvun keijuahvenista.

Pseudochromis paccagnellae
herttuakeijuahven

8 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Puolustaa aggressiivisesti aluettaan jopa 2-3 kertaa suuremmilta kaloilta. Syö puhdistajakatkaravut yms. ja huolehtii myös liiallisista viuhkamadoista. Lisää juttua Pseudochromis suvun keijuahvenista.

Liopropoma rubre
rubiinipoma

8,5 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee piilopaikkoja. On herkkä huonolle vedenlaadulle. Syö lihapitoista ruokaa. Voi syödä pieniä kaloja tai äyriäisiä, eikä sovi niiden kanssa yhteen.  On muutoin erinomainen asukki riutta-akvaarioon. Lisää juttua pomista.

Scolopsis fernatus
ohjaspenta

20 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tämä kala on rauhallinen. Se ottaa pohjahiekkaa suuhunsa ja seuloo sieltä äyriäisiä ja matoja. Syö myös korvaavaa lihapitoista ruokaa.  Sopii aloittelijoille.

Serranus baldwini
lyhtymeriahven

7 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee piilopaikkoja. Ei sovi yhteen itseään pienempien kalojen tai katkarapujen kanssa. Syö lihapitoista ruokaa. Ovat hyvin sairauksia kestäviä. Sopii aloittelijalle.

Serranus tabacarius
tupakkasaha-ahven

18 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Aggressiivinen. On uhka pienille äyriäisille ja kaloille kuten vuokkokaloille, tokoille ja luikeroille.  Voidaan pitää yksittäin min. 200 L akvaariossa. Useampi yksilö vaatii vähintään 400 L akvaarion, mutta saattaa silti dominoida pienempiään. Syö lihapitoista ruokaa.

Serranus tortugarum
kalkkisaha-ahven

7 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Tämä on yksi pienimmistä keijuahvenista. Tarvitsee piilopaikkoja. Syö lihapitoista ruokaa. Isoimmat yksilöt syövät pieniä rapuja. Jos useampia yksilöitä laitetaan akvaarioon, on ne laitettava yhtä aikaa. On sopiva kala aloittelijalle.
 

 

Kardinaaliahvenet
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Apogonidae, kardinaaliahvenet

Nämä kalat sopivat rauhalliseen akvaarioon, jossa tulee olla riittävästi elävää kiveä ja koralleja, joiden joukkoon kala pystyy tarvittaessa vetäytymään piiloon.  Alla lisätietoa
Suku Cheilodipt

Apogon
erythrinus

7 cm, Indopasifinen merialue
Riuttaturvallinen. Sillä on tapana olla piilossa luonnossa meriheinän joukossa tai käyttää pitkäpiikkisiä merisiilejä suojanaamioitumiseen. Suuremmissa akvaarioissa kalaa voidaan pitää pienenä parvena. Parvessa ne muodostavat tarkan hierarkian, mutta ilman aggressiivisuutta. Syö lihapitoista ruokaa.

Apogon spp.
Black Striped 
Cardinal

13 cm, Tahiti.
Riuttaturvallinen. Sopii akvaarioon kaikkein parhaiten yksin tai pariskuntana. Syö lihapitoista ruokaa.

Apogon spp.
Flame Cardinal

10 cm, Karibia.
Riuttaturvallinen. Tätä kalaa ei tulisi pitää parvena, koska se on aggressiivinen muita kardinaaliahvenia kohtaan. Pariskuntana sitä voidaan pitää. Kala liikkuu enimmäkseen hämärässä. Syö lihapitoista ruokaa.

Apogon spp.
Black Cardinal fish

10 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Sillä on tapana olla piilossa luonnossa meriheinän joukossa tai käyttää pitkäpiikkisiä merisiilejä suojanaamioitumiseen. Suuremmissa akvaarioissa kalaa voidaan pitää pienenä parvena. Parvessa ne muodostavat tarkan hierarkian, mutta ilman aggressiivisuutta. Syö lihapitoista ruokaa.

Apogon leptacanthus
viiruposkikardi-
naaliahven

6 cm, Intian Valtameri.
Riuttaturvallinen. Sillä on tapana olla piilossa luonnossa meriheinän joukossa tai käyttää pitkäpiikkisiä merisiilejä suojanaamioitumiseen. Suuremmissa akvaarioissa kalaa voidaan pitää pienenä parvena. Parvessa ne muodostavat tarkan hierarkian, mutta ilman aggressiivisuutta. Syö lihapitoista ruokaa

Pterapogon kauderni
helmikardinaali-
ahven

7 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tätä kalaa ei tulisi pitää parvena kuin isoissa akvaarioissa, koska se saattaa olla aggressiivinen samanlaisia kaloja kohtaan. Pariskuntaa voi pitää pienessäkin akvaariossa. Syö lihapitoista ruokaa.

Sphaeramia nematoptera
pyjamakala

7 cm, Indopasifinen merialue, Korallimeri. Riuttaturvallinen.  Sillä on tapana olla piilossa luonnossa meriheinän joukossa tai käyttää pitkäpiikkisiä merisiilejä suojanaamioitumiseen. Suuremmissa akvaarioissa kalaa voidaan pitää pienenä parvena. Parvessa ne muodostavat tarkan hierarkian, mutta ilman aggressiivisuutta. Syö lihapitoista ruokaa. Tämä on yksi kaikkein suosituimmista riutta-akvaariokaloista.
 

 
Perhokalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Chaetodontidae, perhokalat

Perhokaloista vain muutamat sopivat riutta-akvaarioon ruokavalionsa vuoksi.  Normaalisti se syövät ja nyppivät koralleja ja paikoillaan olevia selkärangattomia.  Kalat ovat erittäin kauniita ja moni ottaisi mielellään sellaisen akvaarioonsa.

 

Hemitaurichthys polylepis

pyramidiperhokala

 

18 cm, Indopasifinen merialue, Havaiji.

Riuttaturvallinen. Alussa arka ja tarvitsee elävää kiveä, jossa piilopaikkoja. Voidaan pitää yksin, pareina tai pieninä ryhminä. Eivät nypi paikoillaan olevia selkärangattomia ja sopivat täten riutta-akvaarioon. Syö lihapitoista ruokaa ja levää.

Chelmon rostratus

pinsettikala

 

20 cm, Indopasifinen merialue, Läntinen Tyynimeri.

Yleensä riuttaturvallinen. Saattaa nyppiä koralleja, värikkäitä vuokkoja ja matoja. Tarvitsee altaan, jossa on elävää kiveä. Syö äyriäisiä ja muita selkärangattomia. Voi hyväksyä korvaavan ruoan. Arvaamaton kala, joka on joskus hyvin kestävä, mutta toisinaan saattaa nääntyä elävän ruoan puutteeseen. Joskus laitetaan altaaseen syömään pois pienet riesana olevat vuokot.

Forcipiger flavissimus

keltapinsettikala

22 cm, Indopasifinen merialue.

EI RIUTTATURVALLINEN. Vahingoittaa koralleja. Tarvitsee altaan, jossa on elävää kiveä. Hyväksyy monenlaisen korvaavan ruoan. 

Heniochus acuminatus

viirikala

25 cm, Fiji, Tahiti, Havaiji.

EI RIUTTATURVALLINEN. Nyppii paikoillaan olevia selkärangattomia. Voidaan pitää useampia samassa altaassa, jos ne on laitettu sinne yhtä aikaa. Kalakumppanit saisivat olla rauhallisia. Hyväksyy monenlaista korvaavaa ruokaa. Hyvin kestävä.

Chaetodon unimaculatus

pisaraperhokala

20 cm, Fiji, Indopasifinen merialue, Sri

Lanka, Havaiji.

EI RIUTTATURVALLINEN. Syö pehmyt- ja kivikoralleja, erilaisia selkärangattomia ja rihmalevää. Vain kala-altaisiin.

Chaetodon rafflesii

kennoperhokala

15 cm, Fiji, Indopasifinen merialue.

EI RIUTTATURVALLINEN. Tarvitsee altaan, jossa on paljon piilopaikkoja ja rauhalliset asukkaat. Syö pehmyt- ja kivikoralleja yms.

Chaetodon ulietensis

pälviperhokala

15 cm, Fiji, Indopasifinen merialue.

EI RIUTTATURVALLINEN. Tarvitsee piilopaikkoja ja paljon tilaa missä uida. Syö sienikoralleja, vuokkoja ja kivikoralleja.

Chaetodon declivis

oranssiperhokala

15 cm, Joulusaaret.

EI RIUTTATURVALLINEN. On arka ja tarvitsee piilopaikkoja. Akvaariossa oltava elävää kiveä, josta löytää ruokaa. Nyppii vuokkoja ja korallien polyyppeja.
 

 

Keisarikalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Pomacanthidae, keisarikalat

Tähän ryhmää kuuluvat keisarikalat, herttuakalat, enkelikalat ja ruhtinaskalat. Suurin osa näistä ei ole riuttaturvallisia, koska syövät koralleja.
Lisätietoja löytyy seuraavista linkeistä:
Keisarikala riutta-akvariossa 1
Keisarikala riutta-akvaariossa 2
Juovakeisarikala (Chaetodontoplus septentrionalis)
Kirjokeisarikala (Pygoplites diacanthus)
Tarukeisarikala (Pomacanthus navarc)
Enkelikalat
 Siniselkäherttuakala (Centropyge colini)

Centropyge argi
siniherttuakala

8 cm, Karibia.

Yleensä riuttaturvallinen. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Hyvin aggressiivinen toisia uroksia kohtaan ja tappelevat toisen kuolemaan asti, joten samaan altaaseen vain yksi uros. Syö mikrolevää, mutta voi nyppiä korallien polyyppeja ja simpukoiden mantteleita. Lisää juttua herttuakaloista.

Centropyge bicolor
naamioherttuakala

15 cm, Indopasifinen merialue, Läntinen Tyynimeri.

EI RIUTTATURVALLINEN. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Syö levää ja pieniä selkärangattomia. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen korvaavan ruoan. Normaalisti syö myös korallien polyyppeja ja nyppii esim. Tridacna spp. Simpukoiden vaippaa manttelia. Lisää juttua herttuakaloista.

Centropyge bispinosus
purppuraherttuakala

10 cm, Indopasifinen merialue.

Yleensä riuttaturvallinen. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Syö levää ja pieniä selkärangattomia. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen korvaavan ruoan. Saattaa nyppiä korallien polyyppeja ja simpukoiden vaippaa, mutta sitä on usein pidetty korallien kanssa ilman, että se tekee suoranaista vahinkoa niille. Lisää juttua herttuakaloista.

Centropyge flavissimus
keltaherttuakala

15 cm, Fiji, Tahiti.

EI RIUTTATURVALLINEN. On hyvin taipuvainen nyppimään isopolyyppisia kivikoralleja sekä simpukoiden vaippaa. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, johon piiloutua ja josta etsiä ruokaa. Ei sovi yhteen muiden keisarikalojen kanssa. Lisää juttua herttuakaloista.

Centropyge loriculus
tuliherttuakala

12 cm, Joulusaaret, Cook-saari, Marshall-saari.

Ei aina riuttaturvallinen. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Saattaa muuttua tuholaiseksi joissain akvaarioissa eli nyppiä korallien polyyppeja ja simpukoiden vaippaa. Usein aggressiivinen omia lajitovereita ja sukulaiskaloja kohtaan. Syö levää ja pieniä selkärangattomia. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen korvaavan ruoan. Suhteellisen kestävä, mutta uhka selkärangattomille ja saattaa tyrannisoida heikompia kaloja. Lisää juttua herttuakaloista.

Centropyge tibicen
lyhtyherttuakala

20 cm, Intian valtameri.
Varauksin riuttaturvallinen. Moniruokainen. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Saattaa nyppiä korallien polyyppeja ja simpukoiden vaippaa. Syö myös rihma - ja piilevää. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen korvaavan ruoan. Tulisi ruokkia 2-3 kertaa päivässä. Lisää juttua herttuakaloista.

Genicanthus bellus
koruruhtinaskala

15 cm, Eteläinen Tyynimeri
Riuttaturvallinen. Ei häiritse koralleja eikä muutakaan eliöstöä. Syö planktonpitoista ruokaa. Luonnossa liikkuu pienissä parvissa. On erinomainen kala riutta-akvaarioon. Kannattaa pitää parina. Kuvassa uros on edessä. Lisää tietoa ruhtinaskaloista.

Holacanthus passer
kiilaenkelikala

35 cm, Läntinen Tyynimeri
EI RIUTTATURVALLINEN. Syö sieniä, levää yms. elävästä kivestä. Nyppii kivikorallien polyyppeja sekä simpukoiden vaippaa. Saattaa tulla aggressiiviseksi, joten pidettävä yhdessä suhteellisen aggressiivisten kalojen kanssa. Ei sovi riutta-akvaarioon. Kuvassa on nuori yksilö edessä.

PPomacanthus arcuatus
harmaakeisarikala

50 cm, Karibia.
EI RIUTTATURVALLINEN. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Luonnossa syö erilaisia selkärangattomia ja levää. Nyppii sekä kivi- että pehmyt- koralleja ja simpukoiden vaippaa. Kuvassa on nuori yksilö edessä.

Pomacanthus imperator
keisarikala

40 cm, Indopasifinen merialue.
EI RIUTTATURVALLINEN mutta on harrastajia, jotka ovat voineet pitää kalaa menestyksekkäästi isossa korallialtaassa, jossa on pienipolyyppisia kivikoralleja. Tarvitsee elävää kiveä ympärilleen, josta etsii ruokaa. Luonnossa syö sieniä, erilaisia selkärangattomia ja levää. Kuvassa on edessä nuori yksilö.
 

 

Haukkakalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Cirrhitidae, haukkakalat

Haukkakalat ovat mielenkiintoisia veitikoita jotka “istuvat” etueviensä varassa ja kyttäävät syötävää elävästä kivestä ja pohjahiekasta.  Niiden ruokalistalle kuuluvat mm. pienet ravut, kotilot ja kalat – siis sellaiset, jotka ne pystyvät nielemään.  Harrastajan kannalta on se hyvä puoli, että haukkakalat kasvavat vain 8-10 cm kokoisiksi, joten ne eivät pysty verottamaan kovinkaan suuria selkärangattomia. 
Lisätietoa  haukkakaloista.

Amblycirrhitus bimacula
kaksitäplähaukka-

kala

8 cm, Tahiti.
On riuttaturvallinen korallien suhteen. Syö pieniä kaloja ja katkarapuja. Hyväksyy korvaavan ruoan. Ei kannata pitää yhdessä isompien ja aggressiivisien haukkakalo­jen kanssa.

Cirrhitichthys aprinus
täplähaukkakala

12 cm, Indopasifinen merialue.
On riuttaturvallinen korallien suhteen. Syö pieniä kaloja ja katkarapuja. Hyväksyy korvaavan ruoan. Ei kannata pitää yhdessä isompien ja aggressiivisien haukka­kalo­jen kanssa.

Cirrhitichthys oxycephalus
korallihaukkakala

9 cm, Indopasifinen merialue, Punainen meri.
On riuttaturvallinen korallien suhteen. Syö selkäran­gattomat, jotka pystyy nielemään. Pyrkii tyranni­soi­maan muita kaloja.  Ei pidetä yhdessä säyseiden kalo­jen kanssa. Osittain aggressiivinen myös muita haukka­kaloja kohtaan.

Neocirrhites armatus
tulihaukkakala

9 cm, Läntinen Tyynimeri.

On riuttaturvallinen korallien suhteen. Syö selkä­ran­gattomat, jotka pystyy nielemään. Syö myös korvaavaa lihapitoista ruokaa. Näitä on pidettävä yksittäin tai parina.

Oxycirrhites typus
nokkahaukkakala

10 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Syö kaloja ja äyriäisiä luonnossa. Hyväksyy korvaavan ruoan. Aggressiivinen lajitovereita ja muita vastaavia yksilöitä kohtaan.  Näitä on pidettävä yksittäin tai parina.

 

 

Vuokkokalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo PomacEntridae, koralliahvevet

Useimmat vuokkokalat syntyvät uroksiksi ja parven dominoiva kala muuttuu naaraaksi.
Lisätietoa vuokkokaloista:
Vuokkokalat 1
Vuokkokalat 2

Amphiprion chrysopterus
naamiovuokkokala

13 cm, Fiji Tonga.
Riuttaturvallinen. Parhaiten pärjää Entacmaea quadricolor tai Heteractis crispa vuokkojen kanssa, mutta viihtyy myös ilman isäntävuokkoa. Aggressiivinen muita vuokko- ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Pide­tään yksittäin.  Syö lihapitoista ruokaa.

Amphiprion clarkii
seepravuokkokala

14 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Pärjää useiden erilaisten vuokkojen kanssa ja myös ilman isäntävuokkoa. Syö liha- ja leväpohjaista ruokaa. Hyvin aggressiivinen muita vuokko- ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Pidetään yksittäin tai parina tai yksi suuri naaras ja useita pieniä uroksia – laitetaan altaaseen yhtä aikaa. Voi tyrannisoida arempia kaloja. Kestävä.

Amphiprion frenatus
punavuokkokala

11 cm, Fiji, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Parhaiten pärjää Entacmaea quadricolor vuokon kanssa, mutta viihtyy myös ilman isäntävuokkoa. Syö liha- ja leväpohjaista ruokaa. Hyvin aggressiivinen muita vuokko- ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Pidetään yksittäin tai parina, tai yksi suuri naaras ja useita pieniä uroksia – laitetaan altaaseen yhtä aikaa. On hyvä laji riutta-akvaarioon.

Amphiprion leucokranos
valko-otsavuok-
kokala

10 cm, Korallimeri.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee piilopaikkoja. Parhaiten pärjää Stichodactyla mertensii tai Heteractis crispa vuokkojen kanssa, mutta viihtyy myös ilman isäntä­vuokkoa. Aggressiivinen muita vuokko- ja samantyyp­pisiä kaloja kohtaan. Pidetään yksittäin.  Syö lihapitoista ruokaa.

Amphiprion ocellaris
vuokkokala

8 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Rauhallinen. Parhaiten tulee toimeen Heteractis magnifica ja Stichodactyla gigantea vuokkojen kanssa, mutta pärjää myös ilman isäntä­vuokkoa. Voidaan pitää useampia yksilöitä, mutta ne on laitettava samanaikaisesti. Hyvä akvaariokala. Vaihtaa tarvittaessa sukupuolta. Soveltuu aloittelijalle. Luonnos­ta pyydetyllä kalalla voi olla sopeutumisvaikeuksia. Syö lihapitoista ruokaa.

Amphiprion percula
kiilavuokkokala

7 cm, Läntinen Tyynimeri.

Riuttaturvallinen. Rauhallinen. Parhaiten tulee toimeen Heteractis magnifica ja Stichodactyla gigantea vuokkojen kanssa, mutta pärjää myös ilman isäntävuokkoa. Voidaan pitää yksin, parina tai useampia yksi­löitä, mutta kaikki on laitettava samanaikaisesti. Hyvä akvaariokala. Syö lihapitoista ruokaa.

Amphiprion sandaracinos
nauhavuokkokala

10 cm, Afrikka, Korallimeri, Indopasifinen merialue

Riuttaturvallinen. Parhaiten tulee toimeen Stichodactyla mertensii tai Heteractis crispa vuokkojen kanssa, mutta pärjää myös ilman isäntävuokkoa. Saattaa osoittaa aggressiivisuutta muita kaloja kohtaan. Syö lihapitoista ruokaa.

Premnas biaculeatus
samettivuokko-
kala

13 cm, Korallimeri, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Parhaiten pärjää Entacmaea quadricolor vuokon kanssa, mutta viihtyy myös ilman isäntävuokkoa. Syö liha- ja leväpohjaista ruokaa. Hyvin aggressiivinen muita vuokko- ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Pidetään yksittäin tai parina, tai yksi suuri naaras ja useita pieniä uroksia – laita altaaseen yhtä aikaa. Kalaa ei saa siirtää akvaarioon haavilla, koska sen etuevät vääntyvät. On hyvä laji riutta-akvaarioon, mutta voi tyrannisoida arempia kaloja.
 

 

Neitokalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Pomacentridae, koralliahvenet

Neitokalat ovat samantyyppisiä kuin keijukalat tai -ahvenet sekä vuokkokalat, mutta vähemmän aggressiivisia.  Ne viihtyvät parvissa, joissa kaloja on kolmesta ylöspäin. Parvet ovatkin näyttäviä akvaariossa. Neitokalat ovat loistavia riutta-akvaarion asukkeja, koska ne eivät vahingoita selkärangattomia eikä koralleja.

Acanthochromis polyacanthus
haaraneitokala

10cm, Intian valtameri.

Riuttaturvallinen. Kestävä kala. Pidetään yleensä pienissä parvissa. Sopii hyvin riutta-akvaarioon. Jos vesi pidetään hyvänlaatuisena, voi kala elää 8-15 vuotta. Syö lihapitoista ruokaa.

Chromis cyanea
sinineitokala

10 cm, Karibia.

Riuttaturvallinen. Hyvin rauhallinen. Tulee pitää vähintään 7 kalan parvissa. Syö lihapitoista leväruokaa useita kertoja päivässä. Ruokinta-automaatti olisi hyvä olla olemassa. Vitamiinipitoinen ruoka edistää värien säilymistä. Lisätietoa suvusta Chromis .

Chromis iomelas
mustavalkoneito-
kala

8 cm, Indopasifinen merialue.

Pidetään yleensä pienissä parvissa ja viihtyy akvaa­rioissa, joissa on Acropora kivikorallia. Syö lihapitoista ja leväruokaa. Lisätietoa suvusta Chromis .

Chromis nitida

10Cm, Korallimeri.

Riuttaturvallinen. Kestävä kala. Pidetään yleensä pie­nissä parvissa. Sopii hyvin riutta-akvaarioon. Jos vesi pidetään hyvänlaatuisena, voi kala elää 8-15 vuotta. Syö lihapitoista ruokaa. Lisätietoa suvusta Chromis .

Chromis retrofasciata
vanneneitokala

5 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee elävää kiveä, jonka koloihin voi piiloutua. Pidetään vähintään 6 kalan parvissa. On rauhallinen parvessa, mutta ei välttämättä yksin. Syö lihapitoista ja leväruokaa. Lisätietoa suvusta Chromis .

Chromis viridis
viherneitokala

9 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Kestävä kala, Tulee pitää vähintään 7 kalan parvessa.  Isoissa akvaarioissa voidaan pitää suuria parvia. Sopii hyvin riutta-akvaarioon. Jos vesi pidetään hyvänlaatuisena, voi kala elää 8-15 vuotta. Syö lihapitoista leväruokaa. Sitä on syötettävä useita kertoja päivässä. Ruokinta-automaatti olisi hyvä olla olemassa. Tämä on erinomainen kala aloittelijalle. Lisätietoa suvusta Chromis .

Pomachromis richardsoni

10 cm, Tonga.

Riuttaturvallinen. Kestävä kala, Pidetään yleensä pie­nissä parvissa. Sopii hyvin riutta-akvaarioon. Jos vesi pidetään hyvänlaatuisena, voi kala elää 8-15 vuotta. Syö lihapitoista ruokaa.

 

 

Muut koralliahvenet
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Pomacentridae, koralliahvenet

Alla olevat koralliahvenet ovat usein hyvinkin aggressiivisia ja voivat terrorisoita koko akvaarioita.  Lisätietoja suvusta:
Suku Stegastes

Amblyglyphi-
dodon aureus
kultakoralliahven

7 cm, korallimeri.

Riuttaturvallinen. Kestävä. Tarvitsee piilopaikkoja. Nuorena ei häiritse muita, mutta vanhetessaan saattaa tulla aggressiivisemmaksi. Syö lihapitoista ruokaa.

Chrysiptera taupou
tähtikoralliahven

7 cm, Tonga, Fiji.

Riuttaturvallinen. Aggressiivinen. Sitä ei tulisi pitää yh­des­sä lajitovereiden kanssa eikä altaassa, jossa on pas­siivisia kaloja. Syö erilaista liha- ja leväpohjaista ruokaa. Kutsutaan myös nimellä “Fiji Blue Devil”.

Chrysiptera cyanea
safiirikala

6 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Kestävä. Tarvitsee piilopaikkoja. Uhattuna menee piiloon koloon ja muuttuu väriltään lähes mustaksi. Vaaran hävittyä tulee esiin kolosta ja muuttuu muutamassa sekunnissa sähkönsiniseksi. Vanhetessaan saattaa tulla hyvinkin aggressiiviseksi erityisesti lajikump­paneita kohtaan ja on huomioitava sen soveltu­vuus muiden kalojen kanssa – nimi Blue Devil ei tule tyhjästä. Syö liha- ja leväpohjaista ruokaa.

Chrysiptera parasema
kultapyrstökoralli-
ahven

5 cm, Läntinen Tyynimeri
Riuttaturvallinen. On suhteellisen rauhallinen kala ja selvästi parempi vaihtoehto kuin moni muu koralliahven, erityisesti pieniin ja keskisuuriin akvaarioihin. On vältettävä pitämästä yhdessä aggressiivisten kalojen kanssa, erityisesti muiden koralliahvenien. Useita yksilöitä voidaan pitää samassa altaassa ongelmitta. Syö erilaista liha- ja leväpohjaista ruokaa. Tämä on hyvä kala aloittelijalle. Ei syö selkärangattomia

Dascyllus aruanus
seeprapreussin-
ahven

7 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Nuoret yksilöt piileksivät koloissa ja Acroporan ja Pocilloporan oksien joukossa. Syö pieniä katkarapuja. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen ruoan. Voi olla erittäin aggressiivinen pienempiä ja heikompia kaloja kohtaan. Nuoret tulevat toimeen ryhmässä, mutta aikuinen tulee hyvin aggressiiviseksi samannäköisiä kaloja kohtaan. Tämä on kestävä, mutta tyrannisoiva kala.

Dascyllus reticulatus
verkkopreussin-
ahven

7 cm, Indopasifinen merialue, Läntinen Tyynimeri.

Riuttaturvallinen. Nuoret yksilöt piileksivät koloissa ja Acroporan ja Pocilloporan oksien joukossa. Syö pieniä katkarapuja. Hyväksyy erilaisen liha- ja leväpitoisen ruoan. Voi olla erittäin aggressiivinen pienempiä ja heikompia kaloja kohtaan. Nuoret tulevat toimeen ryhmässä, mutta aikuinen tulee hyvin aggressiiviseksi lajitovereitaan kohtaan. Kivasta nuoresta kasvaa koko akvaariota terrorisoiva aggressiivinen aikuinen kala. Kestävä.

Dascyllus trimaculatus
täpläpreussin-
ahven

15 cm, Indopasifinen merialue, Fiji.

Riuttaturvallinen. Tulee aktiivisemmaksi ja aggressiivisemmaksi vanhetessaan ja voi hyvin kasvaa isompien kalojen joukossa. Terrorisoi pienempiään. Pidetään yksin tai parina. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Kestävä kala.
Dischistodus prosopotaenia

7 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee runsaasti piilopaikkoja. Tulee vanhetessaan aggressiivisemmaksi. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa.

Pomacentrus coelestis
hohtokoralliahven

10 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee runsaasti piilopaikkoja. Voi olla aggressiivinen muita kaloja kohtaan. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Tämä on hyvin suosittu kala riuttaharrastajien joukossa.
 

 

Huulikalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Labridae, huulikalat  

Lisätietoja seuraavista suvuista:
Suku Hologymnosus
 Suku Coris
Suku Anampses
Suku Macropharyngodon
 Suku Anampses
 Suku Macropharyngodon
Lisätietoja lajeista:
Suurisuukala ( Epibulus insidiator)
Helmihuulikala (Anampses chrysocephalus)
Pseudocheilinus ocellatus
 Harlekiinihuulikala (Choerodon fasciatus)
Cheilinus diagrammus

 

Cirrhilabrus lubbocki
Tulihuulikala

7,5 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Viihtyy varjoisilla paikoilla. Ei häiritse muita kaloja tai selkärangattomia. Syö liha – ja levä­pitoista ruokaa. Kala on herkkä hyppäämään ulos akvaariosta, joten siinä pitäisi olla tiivis katto.
Lisätietoja Cirrhilabrus suvun kaloista.

Cirrhilabrus rubrimargi-
natus

13 cm, Melanesia.

Riuttaturvallinen. Tämä on aktiivinen ja rauhallinen kala. Kala voi hypätä ulos akvaariosta, joten katon käyttöä suositellaan. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Kala sopii erinomaisesti riutta-akvaarioon.
Lisätietoja Cirrhilabrus suvun kaloista.

Cirrhilabrus rubrisquamis

7,5 cm, Malediivit.

Riuttaturvallinen. Tämäkin on aktiivinen ja rauhallinen kala. Kala voi hypätä ulos akvaariosta, joten katon käyttöä suositellaan. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Kala sopii erinomaisesti riutta-akvaarioon.
Lisätietoja Cirrhilabrus suvun kaloista.

Cirrhilabrus scottorum

13 cm, Cookin saaret.

Riuttaturvallinen. Viihtyy varjoisilla paikoilla. Ei häiritse muita kaloja tai selkärangattomia. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Kala on herkkä hyppäämään ulos akvaariosta, joten siinä pitäisi olla tiivis katto.
Lisätietoja Cirrhilabrus suvun kaloista.

Labroides dimidiatus puhdistaja

10 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Puhdistajakala, joka syö toisista kaloista loisia eikä sitä oikein voi syöttää.  Sitä on lähes mahdotonta saada pysymään hengissä kotiakvaariossa.

Pseudocheili-
nus hexataenia
 pyjamahuulikala

7,5 cm, Indopasifinen merialue, Punainen meri.

Riuttaturvallinen. Piilotteleva kala, joka tarvitsee paljon piilopaikkoja. Syö pieniä selkärangattomia, mutta hyväksyy korvaavan lihapitoisen ruoan. Melko rauhallinen.  Useita yksilöitä voidaan pitää samassa altaassa, kunhan se on yli 300 L. Kestävä kala riutta-akvaarioon, joka pitää huolta liioista laakamadoista ja kotiloista. Lisätietoja Suku Pseudocheilinus.

Wetmorella sp.
Banded Possum Wrasse

6 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tämä on aktiivinen ja rauhallinen kala. Yhtä urosta ja useampaa naarasta voidaan pitää, jos ne laitetaan akvaarioon yhtä aikaa. Kala voi hypätä ulos akvaariosta, joten katon käyttöä suositellaan. Syö liha- ja leväpitoista ruokaa. Kala sopii erinomaisesti riutta-akvaarioon. Lisätietoja Suku Wetmorella.
 

 

Luikerot
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Blenniidae, luikerot

Luikerot ovat tyypillisiä pohjan asukkeja.  Ne ovat luonnossa reviirikaloja, joten niitä kannattaa pitää yksi yksilö akvaariota kohden.  Riittävä elävän kiven määrä ja levän kasvu on edellytys luikeroiden menestymiselle akvaariossa.

Atrosalarias fuscus
mokkaluikero

10 cm, Jaava.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon elävää kiveä, jonka joukkoon voi piiloutua ja etsiä syötävää levää. Tämä on erinomainen kala syömään pitkää rihmalevää. Saattaa syödä korallien polyyppeja ja nyppiä simpukoiden vaippaa. Syö myös korvaavaa ruokaa.

Ecsenius bicolor
kultapyrstöluikero

10 cm, Indopasifinen merialue.

Tavallisesti riuttaturvallinen. Tarvitsee elävää kiveä, josta syö levää. Hyväksyy osittain korvaavaa ruokaa. Saattaa olla aggressiivinen samannäköisiä kaloja koh­taan. Saattaa syödä korallien polyyppeja ja nyppiä sim­pu­koiden manttelia.  Yleensä on hyvä riutta-akvaarioon, mutta yksilöille voi syntyä ikäviä tapoja. Lisätietoja Suku Ecsenius.

Ecsenius midas
kultaluikero

10 cm, Malediivit.

Riuttaturvallinen. Rauhallinen. Ui kuin ankerias. Tarvitsee paljon elävää kiveä. Jos aggressiivisuutta esiintyy, on se allaskohtaista ja tilanteesta johtuvaa. Syö lihamaista leväpitoista ruokaa. Lisätietoja Suku Ecsenius.

Meiacanthus atrodorsalis
saumamyrkky-
luikero

13 cm, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Kala on sen verran myrkyllinen, että on huolehdittava siitä, etteivät lapset laita käsiään akvaarioon ja kala pääse puraisemaan sormesta. Kala syö lihapitoista ruokaa. Näitä on pidettävä yksittäin tai mahdollisesti pariskuntana.

Meiacanthus grammistes
seepramyrkky-
luikero

13 cm, Korallimeri, Indopasifinen merialue.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon elävää kiveä, jonka joukkoon voi piiloutua ja etsiä pieniä äyriäisiä. Saattaa olla aggressiivinen samannäköisiä kaloja kohtaan. Hampaat toimivat puolustusvälineinä aggressiivisia kaloja kohtaan. Syö lihapitoista ruokaa.

Meiacanthus mossambicus
ruskomyrkky-
luikero

9 cm, Afrikka.

Riuttaturvallinen. Rauhallinen eikä häiritse muita kaloja. Tämä kala pystyy puraisemaan myrkkyhampaillaan pedon suun sisäpuolelle, jolloin peto sylkäisee luikeron suustaan.  Kala syö lihaista ruokaa ja tarvitsee sitä useita kertoja päivässä.

Meiacanthus oualanensis

13 cm, Fiji.

Riuttaturvallinen. Tämä kala pystyy puraisemaan myrkkyhampaillaan pedon suun sisäpuolelle, jolloin peto sylkäisee luikeron suustaan. Kala on sen verran myrkyllinen, että on huolehdittava siitä, etteivät lapset laita käsiään akvaarioon ja kala pääse puraisemaan sormesta. Kala syö lihapitoista ruokaa.

Meiacanthus smithi
diskomyrkky-
luikero

7 cm, Sri Lanka.

Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon elävää kiveä, jonka joukkoon voi piiloutua ja etsiä niistä pieniä äyriäisiä.  Saattaa olla aggressiivinen samannäköisiä kaloja koh­taan. Hampaat toimivat puolustusvälineinä aggres­siivisia kaloja kohtaan. Syö lihapitoista ruokaa.

Ophioblennius steindachneri

13 cm, Karibia.

Osittain riuttaturvallinen. On aggressiivinen vain samannäköisille kaloille. Yksi kala per akvaario, tai suurempaan pariskunta. “Istuu” etueviensä varassa ja siirtyy kiveltä kivelle etsien ruokaa. Se saattaa nyppiä pienipolyyppisia kivikoralleja sekä simpukoiden vaippaa. Syö levää altaasta.

Salarias fasciatus
viherluikero

 13 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Rauhallinen. Ei aggressiivinen, ellei altaasta löydy vastaavanlaista kalaa. Yksi kala per akvaario tai isompaan voi laittaa pariskunnan. ”Istuu” etueviensä varassa ja siirtyy kiveltä kivelle etsien ruokaa. Se saattaa nyppiä pienipolyyppisia kivikoralleja sekä simpukoiden vaippaa. Syö levää altaasta.
 

Merikokit
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Callionymidae, merikokit

Merikokit ovat erittäin mielenkiintoisia katseltavia.  Ne näyttävät kuin “lentävän” paikoillaan kovassakin virtauksessa. Ne liikkuvat hitaasti etsien elävästä kivestä pieneliöstöä ruoakseen. Nämä kalat tarvitsevat kypsyneen ja paljon elävää kiveä sisältävän akvaarion. Akvaarion yhteydessä oleva refugio on hyvä apu sopivan pieneliöstön kasvatukseen ja tällöin pääakvaario voi olla hiukan pienempi. Yhden uroksen kaveriksi voidaan laittaa 2-3 naarasta, mutta tuolloin akvaarion on oltava riittävän iso, jotta ruokaa löytyy kaikille riittävästi.
Lisätietoja:
Merikokit 1
 Merikokit 2

Synchiropus ocellatus
rengaskokki

 6 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Akvaariosta on löydyttävä riittävästi mikroeliöstöä ruoaksi ja paljon elävää kiveä ja piiloja. Ei hyväksy korvaavaa ruokaa. Tarvitsee rauhallisen akvaa-rion, jossa ei ole sitä häiritseviä aggressiivisia kaloja tai isoja äyriäisiä. Akvaariossa voi pitää vain yhtä urosta.

Synchiropus picturatus
huumekala

 7 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Akvaariosta on löydyttävä riittävästi mikroeliöstöä ruoaksi ja paljon elävää kiveä ja piiloja. Ei hyväksy korvaavaa ruokaa. Tarvitsee rauhallisen akvaa-rion, jossa ei ole sitä häiritseviä aggressiivisia kaloja tai isoja äyriäisiä. Akvaariossa voi pitää vain yhtä urosta.

Synchiropus splendidus
mandariinikala

 10 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Akvaariosta on löydyttävä riittävästi mikroeliöstöä ruoaksi ja paljon elävää kiveä ja piiloja. Ei hyväksy korvaavaa ruokaa. Tarvitsee rauhallisen ak­vaa­rion, jossa ei ole sitä häiritseviä aggressiivisia kaloja tai isoja äyriäisiä. Akvaariossa voi pitää vain yhtä urosta.

Synchiropus stellatus
tähtikokki

 7 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Akvaariosta on löydyttävä riittävästi mikroeliöstöä ruoaksi ja paljon elävää kiveä ja piiloja. Ei hyväksy korvaavaa ruokaa. Tarvitsee rauhallisen ak­vaarion, jossa ei ole sitä häiritseviä aggressiivisia kaloja tai isoja äyriäisiä. Akvaariossa voi pitää vain yhtä urosta.
 

Tokot
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Gobiidae, tokot

Tokkoja on kolmen tyyppisiä.  Pistooliravun kanssa symbioosissa elävät vartijatokot, akvaarion pohjalla elävät ja pohjaa kaivelevat tokot sekä pikkutokot, jotka viihtyvät piilossa koralleissa.  Akvaariossa tulisi olla sisäänpäin kääntyvät reunat, jotka estävät tokkoja hyppäämään ulos akvaariosta. Lisätietoja:
Suku Istigobius
suku Amblygobius

Amblyeleotris randalli
kultaraputokko

 10 cm, Tyyni Valtameri
Riuttaturvallinen. Saattaa nahistella toisinaan toisen tokon kanssa erityisesti, jos allas on liian pieni. Se ei ole aggressiivinen toisille raputokoille ja saattaa jopa jakaa kolonsa toisen yksilön kanssa. Voi muodostaa symbioosin pistooliravun kanssa. Syö lihapitoista ruokaa ja on syötettävä kahdesti päivässä. Lisätietoja 

Amblyeleotris steinitzi

 7,5 cm, Intian Valtameri.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee runsaasti irrallista korallimurskaa, riittävän uimatilan ja hiekkapohjan, johon kaivautua. Pieni ryhmä tai pari voi paremmin yhdessä, mutta ne on laitettava akvaarioon yhtä aikaa. Kala on suhteellisen kestävä ja hyvin sairauksia vastustava. Syö lihapitoista ruokaa ja syötettävä kahdesti päivässä.

Amblyeleotris wheeleri
punaraputokko

 7,5 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee runsaasti irrallista korallimurskaa, riittävän uimatilan ja hiekkapohjan, johon kaivautua. Pieni ryhmä tai pari voi paremmin yhdessä, mutta ne on laitettava akvaarioon yhtä aikaa. Kala on suhteellisen kestävä ja hyvin sairauksia vastustava. Syö lihapitoista ruokaa ja syötettävä kahdesti päivässä.

Amblygobius phalaena
ruskoraitatokko

 15 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee riittävän suuren hiekka-alueen, jossa on hienoa korallihiekkaa ja korallimurskaa. Kaivaa hiekasta selkärangattomia ja detritusta. Syö myös levää ja hyväksyy erilaista korvaavaa ruokaa. Häiriintyy herkästi aktiivisista ja aggressiivisista kaloista. Parasta pitää yksin tai parina. Ei elä symbioosissa rapujen kanssa kuten muut suvun tokot, mutta on hyvä riutta-akvaarion hiekka-alueen kala, joka pitää pohjan kuohkeana. Akvaariossa oltava sisäänpäin taitetut reunat, koska kala hyppii herkästi akvaariosta.

Cryptocentrus cinctus
keltaraputokko

 7,5 cm, Malediivit, Sri Lanka.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee runsaasti irrallista koralli-murskaa, riittävän uimatilan ja hiekkapohjan, johon voi kaivautua. On harvoin aggressiivinen, mutta puolustaa reviiriään samannäköisiltä kaloilta, paitsi jos kyseessä on pariskunta. Syö lihapitoista ruokaa. Sitä on syötet­tävä kahdesti päivässä.

Gobiodon atrangulatus

 4 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen.  Viihtyy hyvin riutta-akvaariossa, jossa on oksaisia kivikoralleja, joiden sisään pystyy piiloutumaan. On harvoin aggressiivinen muita kaloja kohtaan, mutta saattaa taistella kaltaistensa kanssa jos allas on pieni. Sopii parhaiten akvaarioihin, joissa säyseitä kaloja. Syö lihapitoista ruokaa. Suhteellisen arka ja puikkelehtii korallien joukossa. Lisätietoja suku Gobiodon.

Gobiodon okinawae
keltatokko

 3,5 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tulee toimeen parhaiten asustamalla Acropora korallissa, joka toimii sen isäntänä. Parasta pitää pienessä parvessa. Muodostavat pareja. Niitä on vältettävä laittamasta isojen aggressiivisten kalojen kanssa samaan altaaseen. Loistava kala yhdessä Acropora korallin kanssa. Kutukäyttäytymistä on kiehtovaa seurata. Kestävä kala.  Lisätietoja suku Gobiodon.

Gobiosoma oceanops
sinineontokko

 3,5 cm, Trooppinen Läntinen Atlantti. Riuttaturvallinen. Tulee parhaiten toimeen akvaariossa, jossa on elävää kiveä ja pohjahiekka. Toimii puhdistajakalana toisille kaloille syöden niistä loisia. Hyväksyy sopivan kokoista liharuokaa. Rauhallinen, mutta voi joutua petokalojen syötäväksi. Voi olla aggressiivinen samanlaisille kaloille erityisesti pienessä akvaariossa. Viehättävä pieni kala, joka toimii puhdistajana riutta-akvaariossa.
Tietoa puhditajakaloista (suku Gobiosoma)

Lythrypnus dalli
tulitokko

 5 cm, Meksiko.
Riuttaturvallinen. Kiehtovan näköisiä, kun kyseessä on pieni parvi, joka puikkelehtii elävän kiven koloissa. Ei yleensä ole aggressiivinen, mutta pientä nahistelua saattaa esiintyä pienessä akvaariossa. Kestää nor­maa­lia akvaarion lämpötilaa, vaikka onkin tottunut hiukan kylmempään lämpötilaan. Syö hyvin erilaista ruokaa ja olisi ruokittava kahdesti päivässä

Signigobius biocellatus
rengasevätokko

 7 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee altaan, jossa elävää kiveä ja syvä hiekkapeti, jotta se löytäisi riittävästi ruokaa. Etsii pieniä selkärangattomia hiekasta ja sitä on vaikea saada syömään korvaavaa ruokaa. Syö katkarapuja ja matoja. Parasta hankkia pariskuntana, jollaisena ne luonnossakin esiintyvät.

Stonogobiops nematodes
viiriraputokko

 4 cm, Indonesia ja Filippiinit.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee riittävän suuren hiekka-alueen, joka on ainakin 3 cm paksu ja jossa on hienoa korallihiekkaa ja korallimurskaa. Asuinkavereiden tulisi olla rauhallisia, muuten kala on hyvin arka. Voi olla aggressiivinen toisille pohjaa kaivaville kaloille. Parasta pitää parina. Kaksi urosta tappelee aina. Asuu yhdessä pistooliravun, tavallisimmin Alpheus randallin, kanssa. Erinomainen laji riutta-akvaarioon ja sellaiseen, jossa on hiekka-alue. Syö lihapitoista ruokaa ja syötettävä kahdesti päivässä. Lisätietoja suku Stonogobiops.

Valencienna wardii
hämyraitatokko

 13 cm, Sri Lanka.
Riuttaturvallinen. Pohjahiekan tulisi sisältää runsaasti eliöstöä ja lisäapuna saisi olla refugio. Syö pohjan eliöstöä suodattamalla pohjahiekkaa ja lihapitoista ruokaa - ruokitaan säännöllisesti. Voivat aiheuttaa ongelmia pohjalla oleville koralleille pudottamalla niiden päälle hiekkaa.  Voivat myös menehtyä ruoan puutteeseen. Lisätietoja suku Valenciennea.
 

Nuolikot
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Microdesmidae, nuolikot

Nuolikot ovat värikkäitä kaloja, jotka sopivat mainiosti riutta-akvaarioon.  Ne tarvitsevat paljon piiloutumispaikkoja ja vähintään 5 cm paksuisen pohjahiekan kolojen kaivamista varten.  Nuolikot ovat kovia hyppimään, joten ainakin ensimmäisten viikkojen aikana tulisi akvaarion päällä olla suoja estämässä niitä hyppäämästä ulos.  Parasta kuitenkin olisi, jos akvaarion yläreunassa olisi 25 cm leveät kaistaleet, jotka estävät kalaa hyppäämästä ulos.

 

Hoplolatlius starki

 15 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon koloja joihin piiloutua ja vähintään 8 cm pohjahiekan johon voi kaivaa koloja. Tulee hyvin toimeen lajitoveriensa kanssa ja tarvitsee paljon uimatilaa aktiivisena kalana.  Syö eläinplankton- pitoista ruokaa.  On ruokittava kolme kertaa päivässä.

Nemateleotris decora
korunuolikko

 8 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen.  Kalan väritys on valko-purppura. Värit haalistuvat, jos ruoka ei ole riittävän vitamiinipitoista.  Tarvitsee paljon koloja joihin piiloutua.  Syö eläin- planktonpitoista ruokaa, jota se poimii virtaavasta ve­des­tä vastavirtaan uiden. Aggressiivinen lajitovereitaan ja vastaavanlaisia kaloja kohtaan.  Kannattaa pitää joko yksin tai parina.

Nemateleotris helfrichi
purppuranuolikko

 6 cm, Fiji.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon koloja, joihin piiloutua.  Syö eläinplanktonpitoista ruokaa vedestä sekä pohjalta.  Aggressiivinen lajitovereitaan ja vastaavanlaisia kaloja kohtaan.  Kannattaa pitää joko yksin tai parina.

Nemateleotris magnifica
tulinuolikko

 8 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Kalan väritys on valkopunertava.  Värit haalistuvat, jos ruoka ei ole riittävän vitamiinipitoista.  Tarvitsee paljon koloja, joihin piiloutua.  Syö eläinplanktonpitoista ruokaa, jota se poimii virtaavasta vedestä uiden vastavirtaan. Aggressiivinen lajitovereitaan ja vastaavanlaisia kaloja kohtaan.  Kannattaa pitää joko yksin tai parina.

Ptereleotris heteroptera
täplänuolikko

 12 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon koloja, joihin pii­loutua.  Syö eläinplanktonpitoista ruokaa vedestä se­kä pohjalta.  Tämä on syötettävä vähintään kolme ker­taa päivässä.  Aggressiivinen lajitovereitaan ja vastaa­vanlaisia kaloja kohtaan.  Kannattaa pitää joko yksin tai parina.  Lisätietoja suku Ptereleotris.

Ptereleotris evides
saksinuolikko

 12 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon koloja, joihin pii­loutua.  Syö eläinplanktonpitoista ruokaa vedestä sekä pohjalta.  Aggressiivinen lajitovereitaan ja vastaavan­laisia kaloja kohtaan.  Kannattaa pitää joko yksin tai pa­rina. Ei piiloudu yhtä herkästi kuin muut nuolikot. Erittäin hanakka hyppäämään ulos akvaariosta, joten sisäänpäin kääntyvät leveät kaistaleet akvaarion yläreunassa ovat välttämättömyys. Lisätietoja suku Ptereleotris.
 

Kaniinikalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Siganidae, kaniinikalat

Kaniinikalat elävät matalissa laguuneissa ja ovat luonteeltaan rauhallisia. Ne ovat värikkäitä ja niillä on myrkylliset eväpiikit. Pisto saattaa olla tuskallinen ja toisinaan aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.  Käsittele varoen. Kaniinikaloja voidaan pitää suhteellisen aggressiivisien kalojen joukossa, koska ne jätetään rauhaan myrkyllisten piikkiensä vuoksi.
Lisätietoja:
Kaniinikalat

 

Siganus uspi
keltapyrstökettu-
kala

 18 cm, Fiji.
Riuttaturvallinen ja rauhallinen, mutta aggressiivinen toisia kaniinikaloja kohtaan. Parasta pitää yksi kala akvaariota kohden. Pääosin levänsyöjä. Hyväksyy myös korvaavaa ruokaa, mutta pääosin sen olisi oltava leväpitoista.

Siganus puellus
kultakaniinikala

 28 cm, Korallimeri.
Riuttaturvallinen ja suhteellisen rauhallinen muille kaloille, mutta aggressiivinen toisia kaniinikaloja koh­taan. Parasta pitää yksi kala akvaariota kohden. Pää­osin levänsyöjä. Hyväksyy myös korvaavaa ruokaa, mutta pääosin sen olisi oltava leväpitoista.

Siganus virgatus
naamiokaniinikala

 30 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen ja suhteellisen rauhallinen muille kaloille, mutta aggressiivinen lähisukulaisiaan ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Parasta pitää yksi kala akvaa­riota kohden. Pääosin levänsyöjä. Hyväksyy myös kor­vaavaa ruokaa, mutta pääosin sen olisi oltava levä­pitoista. Hyvä riutta-akvaariokala.

Siganus vulpinus
kettukala

 25 cm, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen ja suhteellisen rauhallinen muille kaloille, mutta aggressiivinen lähisukulaisiaan ja samantyyppisiä kaloja kohtaan. Pääosin levänsyöjä. Hyvä aloittelijan kala, joka on kestävä ja aktiivinen levän­syöjä.
 

Välskärit
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Acanthuridae, välskärikalat

Välskärit ovat riutta-akvaarioiden ehkä suosituimpia kaloja.  Ensinnäkin, koska ne ovat levänsyöjinä erinomaisia ensimmäisiksi kaloiksi, ja toiseksi, koska ne ovat myös erittäin kauniita ja värikkäitä kaloja.

Välskärit tarvitsevat paljon uimatilaa, joten ne eivät sovi pieniin akvaarioihin.  Jos halutaan pitää useita erilaisia välskäreitä, on parasta laittaa ne akvaarioon erikokoisina, mutta samanaikaisesti.  Yleensä samaa lajia ei kannata pitää useampia kuin vähintään 800-1000 litran akvaariossa.

Lisätietoja lajeista:
Seepravälskäri
Pahkasarvikala

Acanthurus achilles
tulivälskäri

 24 cm, Keskinen Tyynimeri.
Yleensä riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon uimatilaa. Syö elävää ja kuivattua levää sekä leväpohjaista sekoitusta. Hyvin aggressiivinen omia lajitovereitaan ja muita välskäreitä kohtaan.  Parasta pitää ainoana välskärikalana altaassa. On altis sairauksille. Soveltuu kokeneille harrastajille.

Acanthurus japonicus
pastellivälskäri

 20 cm, Keskinen Tyynimeri, Havaiji.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee uintitilaa.  Ei ole kovin aggressiivinen muita välskäreitä kohtaan.  Syö elävää tai kuivattua levää. On hyvin samannäköinen kuin samettivälskäri.

Acanthurus leucosternon
kaulusvälskäri

 30 cm, Intian Valtameri.
Yleensä riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon uimatilaa. Syö elävää tai kuivattua levää tai leväpitoista sekoitusta. Hyvin aggressiivinen muita välskäreitä kohtaan.  On herkkä saamaan pilkkutaudin.

Acanthurus nigricans
samettivälskäri

 20 cm, Keskinen Tyynimeri, Havaiji.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee uintitilaa.  Usein aggressiivinen muita välskäreitä kohtaan.  Syö elävää tai kuivattua levää. On hyvin samannäköinen kuin pas­tellivälskäri. Raportoitu, että on huono syömään akvaa­riossa ja kuolee usein 2-3 kk kuluttua.

Acanthurus lineatus
juovavälskäri

 38 cm, Indopasifinen merialue, Tyynimeri.
Yleensä riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon tilaa uida. Syö elävää ja kuivattua levää ja hyväksyy myös leväpohjaisen sekoituksen.  Erittäin aggressiivinen laji­to­vereitaan ja muita samantyyppisiä kaloja kohtaan.  Kiusaa kohdettaan tämän kuolemaan saakka. Suh­teellisen vaikeahoitoinen ja soveltuu vain kokeneille harrastajille.

Acanthurus olivaceus
oliivivälskäri

 35 cm, Indopasifinen merialue
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee paljon uimatilaa. Syö pii­levää, detritusta ja rihmalevää. Hyväksyy myös erilaista korvaavaa ruokaa. Yleensä rauhallinen jopa omia lajitovereita ja muita välskäreitä kohtaan. Pieniä ryhmiä voi pitää isossa akvaariossa. Voi joutua kiusatuksi muiden välskärien toimesta. On yksi parhaista välskä­reistä akvaarioon. Nuoret kalat ovat keltaisia.

Acanthurus sohal
linjavälskäri

25 cm, Punainen meri.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon uimatilaa. Hyvin aggressiivinen. Ei kannata pitää yhdessä muiden välskäreiden tai huulikalojen kanssa.  Hyväksyy kanssaeläjänsä, mutta yrittää tappaa uudet tulokkaat.  Sopii suuriin akvaarioihin muiden aggressiivisten kalojen joukkoon.  Syö luonnossa levää ja hyväksyy leväpitoista kuivaa tai pakastettua ruokaa.  Soveltuu vain kokeneille harrastajille.

Acanthurus triostegus
raitavälskäri

 20 cm, Tahiti.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee uimatilaa. Ei sovi yhteen muiden välskärien kanssa, koska ne kiusaavat tätä.  Elää rauhassa muiden raitavälskärien kanssa, jos kaikki on laitettu altaaseen yhtä aikaa. Syö elävää ja kuivattua levää.

Ctenochaetus hawaiiensis
purppuravälskäri

 25 cm, Keski-Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon tilaa uida. Aggressiivinen samanlaisia kaloja kohtaan. Tarvitsee vanhentuneen akvaarion, jossa elävää kiveä, josta voi etsiä detritusta, piilevää ja muita yksisoluisia leviä. Syö myös kuivattua levää sekä leväpohjaista sekoitusta.  Kala on nuorena värikäs, mutta aikuisena ruskea. Lisätietoja suku Ctenochaetus.

Ctenochaetus strigosus
keltasilmävälskäri

 18 cm, Keskinen Tyynimeri, Havaiji
Riuttaturvallinen. Tarvitsee suuren uimatilan. Syö elävää tai kuivattua levää, leväpitoista ruokasekoitetta. Usein aggressiivinen samasta ravinnosta kilpailevia kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan.  Vain yksi yksilö/allas. Lisätietoja suku Ctenochaetus.

Naso lituratus
silosarvikala

 45 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee suuren uimatilan. Syö mielellään ruskeaa makrolevää, mutta hyväksyy myös vastaavanlaista tuoretta, jäädytettyä tai kuivattua levää. Usein aggressiivinen muita välskäreitä kohtaan. Aikuisena pyrstöstä tulee lyyran muotoinen. Akvariossa olisi oltava riittävän suuret sisään kääntyvät reunat, jotka estävät sitä hyppäämästä ulos. Lisätietoja suku Naso.

Paracanthurus hepatus
palettivälskäri

 30 cm, Indopasifinen merialue.
Riuttaturvallinen. Nuoret yksilöt arkoja ja tarvitsevat paljon piilopaikkoja esim. korallin haaroja. Tarvitsee paljon uintitilaa. Syö eläinplanktonia ja myös levää. Saa helposti pilkkutaudin. Aikuisena on usein aggressiivinen lajikumppaneita kohtaan paitsi isossa altaassa. Lisätietoja palettivälskäristä.

Zebrasoma desjardinii
seepravälskäri

 40 cm, Punainen meri, Intian valtameri.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee runsaasti tilaa uida.  Syö elävää tai kuivattua levää.  Hyväksyy myös leväpoh­jaiset sekoitukset. Usein aggressiivinen samasta ravin­nos­ta kilpailevia kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan. Vain yksi yksilö/allas paitsi jos on vähintään 3000 L akvaario.

Zebrasoma flavescens
keltavälskäri

 18 cm, Keski-Tyynimeri.
Riuttaturvallinen. Syö elävää tai kuivattua levää. Usein aggressiivinen samasta ravinnosta kilpailevia kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan.  Vain yksi yksilö/al­las paitsi jos kyseessä iso akvaario. On erittäin suosittu levänsyöjä.  Kestävä, mutta on liian aggres­siivinen pie­niin akvaarioihin. On hyvä akvaarion levänsyöjä.

Zebrasoma scopas
ruskovälskäri

 20 cm, Indopasifinen merialue
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee tilaa uida. Syö elävää tai kuivattua levää, leväpitoista ruokasekoitetta. Usein agg­ressiivinen samasta ravinnosta kilpailevia kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan.  On hyvä akvaarion levänsyöjä. Lisätietoja ruskovälskäristä.

Zebrasoma veliferum
purjevälskäri

 40 cm, Indopasifinen merialue, Läntinen Tyynimeri.
Riuttaturvallinen.  Tarvitsee paljon uimatilaa. Syö elävää tai kuivattua levää, leväpitoista ruokasekoitetta tms. Usein aggressiivinen samasta ravinnosta kilpaile­via kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan.  Vain yksi yksilö/allas paitsi jos on vähintään 3000 L akvaario.  On hyvä akvaarion levänsyöjä.  Kestävä.

Zebrasoma xanthurum
keltapyrstö-
välskäri

 25 cm, Punainen meri, Arabian lahti.
Riuttaturvallinen. Tarvitsee paljon uimatilaa.  Tarvitsee vaihtelevaa ravitsevaa ruoka, elävää ja kuollutta levää jotta säilyy terveenä ja pitää värinsä. Usein aggres­siivinen samasta ravinnosta kilpailevia kaloja eli yleensä muita välskäreitä kohtaan, erityisesti muita Zebrasomia kohtaan.  Vain yksi yksilö/allas paitsi jos on väh. 3000 L akvaario.  On hyvä akvaarion levänsyöjä.
 

Säppikalat
lahko Perciformes, ahvenkalat
heimo Balistidae,  säppikalat

Säppikalat ovat hyvin kestäviä kaloja, jotka sopivat hyvin riittävän suuriin kala-akvaarioihin.  Akvaariosta on löydyttävä riittävästi piilopaikkoja.  Kala on normaalisti hyvin aggressiivinen lajitovereitaan ja muita akvaariossa olevia kaloja kohtaan.  Säppikala kasvaa nopeasti ja on säyseämpi aikuisena, jos on kasvanut akvaariossa. 
Lisätietoja:

säppikaloista
 suku Xanthichthys
verkkosäppikala

Balistoides conspicillum
pantterisäppikala

 50 cm, Indopasifinen merialue.
EI RIUTTATURVALLINEN. Lihansyöjä. Nuorella kalalla saattaa olla vaikeuksia oppia korvaavaan ruokaan. Vain kala-akvaarioon ja sielläkään ei sovi kaikkien kanssa yhteen vaan asuinkaverien oltava rotevia kaloja. Voi purra mitä vain – sormet, pumppujen johdot yms. vaarassa. Välillä saattaa olla hyvinkin rauhallinen. Jos akvaariossa on elävää kiveä, tulisi se kiinnittää kunnolla, koska muuten kala helposti “järjestelee” ne uudestaan.

Odonus niger
sinisäppikala

 40 cm, Indopasifinen merialue.
Harmiton korallien suhteen, mutta sienet ja pieneliöstö on vaarassa. Useampia yksilöitä voidaan pitää, jos ne laitetaan akvaarioon samanaikaisesti. Luonteeltaan suhteellisen rauhallinen ja sopii varauksin suhteellisen suureen riutta- akvaarioon, jossa on riittävän isoja mui­ta asukkeja, joita se ei voi syödä. Saattaa “järjestellä” akvaarion sisustaa uuteen uskoon.

Rhinecanthus aculeatus
picassokala

 25 cm, Indopasifinen merialue.
EI RIUTTATURVALLINEN useimpien selkärangat­to­mien ja pienien kalojen kanssa.  Lihansyöjä. Voi purra mitä vain – sormet, pumppujen johdot yms. vaarassa. Sopii käytännössä vain kala-akvaarioon, jossa asuin­kaverit riittävän rotevia. Jos akvaariossa on elävää kiveä, tulisi se kiinnittää kunnolla koska muuten kala helposti “järjestelee” ne uudestaan.

Rhinecanthus rectangulus
kiilasäppikala

 30 cm, Fiji, Tahiti.
EI RIUTTATURVALLINEN useimpien selkärangat­to­mien ja pienien kalojen kanssa.  Lihansyöjä. Voi purra mitä vain – sormet, pumppujen johdot yms. vaarassa. Sopii käytännössä vain kala-akvaarioon, jossa asuinkaverit riittävän rotevia. Jos akvaariossa on elävää kiveä, tulisi se kiinnittää kunnolla koska muuten kala helposti “järjestelee” ne uudestaan.
 

Lossero- ja pallokalat
lahko Tetraodontiformes, Jäykkäleukakalat
heimo Ostraciidae, losserokalat
heimo Tetraodontidae, pallokalat

Losserokalat eivät sovi riutta-akvaarioon siksi, että ne stressitilanteissa tai vahingoittuessaan päästävät akvaarioon myrkkyä, joka tappaa muut kalat.  Niitä pidetään myrkyllisinä ”aikapommeina”.

Pallokalat taasen ovat petoja selkärangattomille ja ne nyppivät myös muiden kalojen eviä sekä syövät koralleja, joten eivät siksi sovi riutta-akvaarioon.

Lisätietoja:
Pilkkupallokala

Lactoria cornuta
sarviloiserokala

Ostracion cubicus
täplälosserokala

Arothron hispidus
harmaapallokala

Arothron reticularis
verkkopallokala

Canthigaster solandri
pilkkupallokala
 

 

Nyt on käyty läpi Eliöstö-jakso.  Seuraavana on vuorossa juttua hiukan rakentelusta yms. muista asioista.  Tuohon jaksoon pääset klikkaamalla koti-painonappia ja valitsemalla päämenusta Muut asiat.