|
|
Selkärangattomat ovat erittäin tärkeä osa akvaarion asukeista. Osa on sellaisia, joita ei juuri näe, koska ne liikkuvat yöaikaan. Osa selkärangattomista on puolestaan hyvinkin paljon näkyvillä, esimerkkinä simpukat. Nämä eläimet etsivät ruokansa akvaarion pohjalta tai suodattavat sitä vedestä, niitä ei siis suoranaisesti ruokita. Kalojen ruokinnasta ylijäävä ruoka tulee useasti niiden ravinnoksi tavalla tai toisella. Osa ravuista syö kalkkilevää kivistä ja osa on petoja syöden pieniä äyriäisiä yms. Osa saattaa olla vahingollisia koralleille. Tunnetuin tuholaisravuista on mantisrapu (Squilla empusa), joka syö myös pieniä kaloja. Sen tunnistaa usein siitä, että se pitää napsuttavaa ääntä. Hyvin samanlaista ääntä pitää myös Alpheus spp. -suvun pistoolirapu, johon mantisrapu äänen perusteella saatetaan sotkea. Pistoolirapu napsuttaa yhden tai kaksi kertaa peräkkäin, kun taas mantisravun napsauksia tulee useampia peräkkäin. Ravut tulevat yleensä elävän kiven mukana. Niitä saaattaa olla hyvinkin paljon, mutta käytännössä niistä hyvin pieni osa on vahingollisia. Aikaa myöten osa niistä häviää, mikäli akvaarioon ostetaan kaloja, jotka pitävät niitä ruokanaan. Pienet ravut joutuvat helposti haukkakalan suihin.
Yllä esimerkkejä elävän kiven mukana tulleista ravuista (Aleksandr Pyndyk) Akvaarioliikkeistä ostetaan usein erilaisia rapuja, koska ne ovat koristeellisia. Esimerkiksi Lysmata wurdemanni -rapuja ostetaan syömään esim. Aiptasia spp. -suvun vuokkoja eli lasiruusuja, joita ei akvaarioon haluta. Linkit
näihin eliöstöiden artikkeleihin löytyvät seuraavasti:
|
Lysmata amboinensis, 15 cm, Indopasifinen merialue. Riuttaturvallinen. Luonnossa rapu syö loisia kaloista. Se hyväksyy korvaavaan lihapitoisen ruoan ja jopa kuivatun levän. Tulee parhaiten toimeen pienissä ryhmissä. Tarvitsee pitkän sopeuttamisajan, koska on herkkä pH:n, lämpötilan ja suolapitoisuuden vaihteluille. Tämä puhdistajakatkarapu on hyvä komistus riutta-akvaarioon. |
|
Lysmata debelius, 4 cm, Indopasifinen merialue. Riuttaturvallinen. Tarvitsee varjoisia luolia ja turvapaikkoja. Luonnossa rapu syö loisia kaloista. Se hyväksyy korvaavaan lihapitoisen ruoan ja jopa kuivatun levän. Tulee parhaiten toimeen pienissä ryhmissä. Tarvitsee pitkän sopeuttamisajan, koska on herkkä pH:n, lämpötilan ja suolapitoisuuden vaihteluille. Katka on kaunis ja kestävä, mutta arka. |
|
Lysmata wurdemanni, 5 cm, Karibia, Itäinen Atlantti. Riuttaturvallinen. Luonnossa rapu syö loisia kaloista. Se hyväksyy korvaavaan lihapitoisen ruoan ja jopa kuivatun levän. Tulee parhaiten toimeen pienissä ryhmissä. Tämä rapu yhdistetään Aplysina -suvun sieniin. Käytetään myös tuhoamaan Aiptasia vuokkoja, vaikkakaan kaikki harrastajat eivät ole saaneet siltä apua tähän vaivaan. |
|
Stenopus hispidus, 9 cm, Trooppiset meret. Riuttaturvallinen. Viihtyy luolissa kielekkeiden alla. Luonnossa rapu syö loisia kaloista. Se hyväksyy korvaavaan lihapitoisen ruoan. Tämä on hyvin aggressiivinen lajitovereitaan kohtaan. Tulisi pitää yksin tai naaras-uros parina. Tämä puhdistajakatka on kestävä ja näyttävä rapu ja elää vuosia hyvin hoidetussa akvaariossa. Pariskunta tuottaa säännöllisesti munia, jotka ovat hyvää ruokaa kaloille ja koralleille. |
|
Clibanarius tricolor,
2-6
cm, Australia. Riuttaturvallinen. Syö levää ja ruokajäämiä. Annettava korvaavaa levää mikäli akvaariosta ei löydy tuoretta riittävästi. Jos näillä ravuilla halutaan hoitaa levän pysyminen aisoissa, on niitä laitettava suuri määrä akvaarioon. Kestävä, mutta ei kovin pitkäikäinen sekä harvakseen saatavilla. |
|
Neopetrolisthes ohshimai, 2-3 cm, Indopasifinen merialue. Riuttaturvallinen. Tämän vuokkoravun kuori on posliinimainen. Se siivilöi vedestä orgaanisia aineita viuhkamaisilla pyyntisukasilla ja nappaa myös kohdalle sattuvan lihapalan. Nämä ravut, kuten vuokkokalatkin, ovat immuuneja vuokon poltteelle. Rapu asustaa vuokon lonkeroissa ja puolustaa “kotiaan” isoilla saksilla vuokkokaloja vastaan. Ei tule toimeen ilman vuokkoa. |
Tridacna maxima, 35
cm, Indopasifinen merialue, Punainen meri Tarvitsee voimakkaan valon, koska sillä on symbioottinen levä. Kuten kaikki muutkin simpukat, tarvitsee se erittäin hyvän vedenlaadun eikä sitä saa laittaa kuin kypsyneeseen akvaarioon. Tämä simpukoista kaunein kaivautuu kasvualustaansa. Kuori on poimuinen ja imuaukon reunat ovat sahalaitaiset. |
|
Tridacna crocea, 19 cm, KeskinenTyynimeri. Tarvitsee voimakkaan valon, koska sillä on symbioottinen levä. Kuten kaikki muutkin simpukat, tarvitsee se erittäin hyvän vedenlaadun eikä sitä saa laittaa kuin kypsyneeseen akvaarioon. Pienin simpukoista ja ehkä myös värikkäin. Tarvitsee erittäin huolellisen sopeuttamisen ja hyvin kirkkaan valaistuksen. Luonnossa elää kokonaan kaivautuneena korallien sekaan tai kiilautuneena korallikivien väliin. |
|
Holothuria atra, 60 cm, Indopasifinen merialue, Punainen meri. Riuttaturvallinen. Tarvitsee hiekkapohjan, jolta löytää ruokansa. Syö detritusta ja mikro-organismeja. Erittäin hyvä ”talonmies” riutta-akvaarioon. Kaikissa merimakkaroissa on myrkkyä, jonka ne saattavat päästää veteen, jos tulevat kovasti häirityksi tai jos kuolevat. Tämä myrkky tappaa kalat ja sillä on myös akvaariolle hyvin haitallinen vaikutus. Ihmisille siitä ei ole vaaraa. Tämä kestävä laji tarvitsee huolellisen sopeuttamisen. Pitää pohjahiekan kunnossa ja puhtaana. Todellinen siivooja. |
|
Acanthopleura granulate Riuttaturvallinen. Tulee akvaarioihin elävän kiven mukana. Nämä ovat pieniä nilviäisiä, jotka liikkuvat etupäässä yöaikaan ja syövät levää kivistä. |
|
Polycarpa aurata, 10 cm,
Indopasifinen merialue Riuttaturvallinen. Pidetään varjoisessa tai vähemmän valoisassa paikassa. Suodattaa pieniä orgaanisia aineita vedestä. Viihtyy paremmin, kun akvaarioita ruokitaan säännöllisesti ja ruoka liuotetaan veteen. Ovat väriltään usein kellertäviä ja valkoisia, joissa purppuran värisiä raitoja. Nämä ovat yleisiä luonnon riutoilla, mutta harvemmin saatavilla kaupoista. Haasteellisia kasvattaa. |
|
Cinachyrella spp, Indopasifinen merialue. Suhteellisen pieniä pallomaisia sieniä. Tarvitsee alhaisen valaistuksen. Syö suodattamalla vettä ja tarvitsee erittäin pieniä orgaanisia hiukkasia ja pienen pientä planktonia. |
|
Pseudaxinella
sp., Karibianmeri. Tarvitsee alhaisen tai keskisuuren valaistuksen ja keskisuuren tai kovan vaihtelevan virtauksen. Syö suodattamalla vettä ja tarvitsee erittäin pieniä orgaanisia hiukkasia ja pienen pientä planktonia. Suhteellisen vaikea pitää ja tarvitsee akvaarion jossa vaahdotus toimii hyvin. Tätä, kuten muitakaan sieniä, ei saa siirtää akvaarioon siten, että se pääsee kosketuksiin ilman kanssa. |
|
Fromia
indica, 9 cm, Indopasifinen merialue. Riuttaturvallinen. Kaikkiruokainen – sille kelpaa levä, pienet selkärangattomat ja levien kanssa asuvat mikro-organismit. Näitä on vaikea ruokkia ja pitää akvaariossa. Tarvitsee hitaan ja huolellisen sopeuttamisen uusiin vesiolosuhteisiin. |
|
Ophiolepis
superba, 25
cm, Indopasifinen merialue, Punainen meri (kuva Rauno Räsänen). Riuttaturvallinen. Syö detritusta, ulosteita ja ruokajäämiä. Erinomainen pohjan puhdistaja eikä vahingoita muita asukkaita, paitsi ehkä pieniä torvimatoja. Asustavat elävän kiven alla ja ovat hyvin kestäviä eli elävät vuosikausia. Näitä puhdistajia kannattaa hankkia useita. |
|
Mespilia globulus, 7,5 cm, Keskinen Tyynimeri. Riuttaturvallinen – tietyin varauksin. Syö sekä kuitumaista että punaista kalkkilevää, mutta saattaa myös nyppiä paikoillaan olevia selkärangattomia. Yksi niistä harvoista merisiileistä, joita voidaan pitää riutta-akvaariossa. Kuitenkin alussa seurattava ettei yksilöillä ei ole haitallisia syöntitottumuksia. Usein kantaa kaikenlaista “roinaa” piikeissään. Tämä on helppo ja kestävä asukki akvaarioon. |
|
Protula bispiralis, 30 cm, Läntinen Tyynimeri |
|
Megalomma sp., 20 cm, Indopasifinen merialue. |
Seuraavassa kohdassa käydään läpi erilaisia kaloja.
|